Laskelmien taustatietoja

Jokaisen esimerkkitalon vaatimukset on esitetty esimerkkikortissa (esimerkiksi ”Perusrakenteet, pieni talo (80 m2) – maalämpö”). Osa vaatimuksista on kullekin rakennevaihtoehdolle yhteisiä, kuten U-arvot ja niitä karkeasti vastaava määrä eristettä. Yläpohjan, seinien ja alapohjan U-arvojen ja eristepaksuuksien lisäksi kortissa on esitetty ikkunoiden ja ovien U-arvot sekä rakennuksen ilmatiiveyttä kuvaava q50-luku. Eristevilloja käytetään pääsääntöisesti ulkoseinissä ja yläpohjassa (puhallusvilla). Alapohjassa käytetään polyuretaania (SPU), polystyreeniä (styroksi) tai vastaavaa kovaa eristettä, joka sietää kosteutta ja puristusta paremmin.

Ilmatiivis rakennus ei ole yhtä kuin hengittämätön rakennus

Hengittävyys ei ole rakennuksessa sama asia kuin ilmavuodoista aiheutuva veto. Hengittävä rakenne kykenee sitomaan ja luovuttamaan hyvin kosteutta, mikä on eri asia kuin vuotoilman määrää kuvaava rakenteen ilmatiiviys.

q50-luku kuvaa rakennuksen vaipan ilmatiiveyttä eli rakenteiden läpi kulkevan vuotoilman määrää. Mitä pienempi ilmanvuotoluku, sitä tiiviimpi rakennuksen vaippa on. Lukuarvo kertoo, kuinka monta kuutiometriä ilmaa vuotaisi mittausolosuhteissa yhden ulkovaipan neliön läpi tunnin aikana.

Tiivis rakennusvaippa on hyödyllinen monella tapaa. Talvella säästyy lämmitysenergiaa, kun tiloihin ei vuoda kylmää ulkoilmaa, joka joudutaan lämmittämään huonelämpötilaan lämmitysjärjestelmän avulla. Toisaalta tiloista rakenteiden läpi ulos vuotava ilma ei kulje ilmanvaihdon lämmöntalteenoton kautta, joten siitä ei voida ottaa lämpöä talteen. Sisäilman laatu paranee, kun  ilma kulkee sille tarkoitettuja reittejä pitkin, eikä rakenteiden läpi. Lisäksi hyvä ilmanpitävyys pienentää kosteusongelmien syntyvyyden riskiä rakenteissa.

Aurinkokennoilla uusiutuvaa energiaa

Aurinkokennot eli aurinkosähköpaneelit ovat hyvä keino säästää rakennuksen ostosähkön kustannuksissa etenkin kohteissa, joissa on sähkölämmitys, kuten lämpöpumppu. Alla on esitetty arvio 1 000 kWh vuosituoton saamiseksi vaadittavalle paneelipinta-alalle sekä kyseisen paneeliston huipputeho Helsingissä, Jyväskylässä ja Sodankylässä laskettuina kyseisten paikkakuntien mitoitussäillä. Paneelien hyötysuhteeksi on oletettu 13 %.

Arviot ovat melko karkeita, sillä paneeliston tuottoon vaikuttaa usea eri tekijä, esimerkiksi paneelien tyyppi, kallistus, suuntaus sekä ympäröivät varjostavat elementit. Vallitsevat sääolosuhteet, kuten ilman lämpötila ja pilvisyys, vaikuttavat tuottoon ja kennoston hyötysuhteeseen merkittävästi. Kylmä ilma nostaa kennojen hyötysuhdetta. Lisäksi varsinkin isommissa paneelijärjestelmissä sähköntuotto voi ylittää kulutuksen, jolloin aurinkosähkön hyväksikäyttöaste voi alkaa pienentyä. Aurinkosähköjärjestelmä kannattaakin aina mitoittaa rakennuksen suunnitellun sähköntarpeen mukaisesti, sillä yli jäävän sähkön myynti verkkoyhtiölle ei ole kannattavaa.

Taulukko. 1000 kWh:n vuosituottoon tarvittava aurinkosähköpaneelien pinta-ala Helsingissä, Jyväskylässä ja Sodankylässä.
Paikkakunta
Helsinki
Jyväskylä
Sodankylä
1000 kWh vuosituottoon tarvittava pinta-ala (m2)
8 m2
9 m2
10 m2
Huipputeho (kW)
1,6 kW
1,6 kW1,6 kW




Sivua päivitetty viimeksi 21.11.2018