Pientalon korjausten suunnittelu

Pientalon kunnosta vastaa aina omistaja, jonka on tärkeää ylläpitää talon huoltokirjaa ja laatia säännöllisesti päivitettävä pitkän aikavälin suunnitelma talon kunnossapidosta (PTS). Nämä yhdessä auttavat kodin energiatehokkuuden, terveellisyyden ja viihtyisyyden ylläpidossa ja parantamisessa koko sen käyttöiän ajan.

PTS auttaa talon omistajaa remonttien aikatauluttamisessa, niiden keskinäisten vaikutusten ja kustannusten huomioimisessa, sekä energiankulutuksen pienentämisessä. Suunnitelmassa korjaussuunnitelmat kustannusarvioineen asetetaan aikajanalle.

Suunnitelman laatimisessa kannattaa käyttää apuna alan asiantuntijaa kuten LVI-suunnittelijaa tai energiatodistuksen laatijaa. Jotta aikataulutettu suunnitelma tuleville vuosille voidaan laatia, talon nykyinen kunto täytyy tuntea. PTS-suunnitelman laadinnassa auttavat aiemmin tai sen yhteydessä toteutettu kuntokartoitus ja energiatodistus. Suunnitelmaa on hyvä tarkastella ja päivittää vuosittain. On tärkeää, että PTS:ään kirjataan kunnossapitotoimien ohella keskeiset rakennuksen energiatehokkuutta parantavat ja uusiutuvan energian käyttöä lisäävät toimenpiteet.

Ohjeita energiaremonttisuunnitelman laadintaan

On suositeltavaa hyödyntää alan asiantuntijaa talon pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelmaa (PTS) laadittaessa sekä sisällyttää suunnitelmaan energiatehokkuutta parantavat ja uusiutuvan energian käyttö lisäävät toimenpiteet.

Vanhemmissa paljon korjausvelkaa omaavissa taloissa on usein kustannustehokasta keskittää paljon toteutukseen tulevia toimenpiteitä samaan remonttikokonaisuuteen. Tähän ei kuitenkaan ole aina taloudellisia mahdollisuuksia, jolloin joudutaan priorisoimaan kriittisimpiä korjauskohteita. Taloudellisimmat energiakustannuksia pienentävät toimenpiteet kannattaa usein toteuttaa mahdollisimman pian, mutta kokonaisuus huomioiden. Lämmitystapamuutoksen yhteydessä on hyödyllistä toteuttaa samalla taloudellisesti kannattavat energiatehokkuustoimenpiteet, jotka voivat vaikuttaa uuden lämmitysjärjestelmän mitoitukseen.

Korjausten energiamääräykset

Mikäli rakennuksen korjaaminen on laajaa ja sen toteuttaminen vaatii erillisen rakennusluvan, tulevat kysymykseen myös korjausrakentamisen energiamääräykset.

Nykyisissä korjausrakentamisen energiamääräyksissä on kolme vaihtoehtoa energiatehokuuden parantamiselle:

1. Korjattavan rakennusosan (esim. ulkovaipan) on korjauksen jälkeen oltava lämmönpitävyydeltään riittäviä. Tämä tarkoittaa ulkoseinän ja yläpohjan osalta U-arvon puolittamista – kuitenkin enintään uudisrakentamisen arvojen tasolle (0,17 W/(m²K) ja 0,09 W/(m²K). Ikkunoiden U-arvoksi on säädetty nykyään tyypillinen 1,0 W/(m²K) tai parempi. Talotekniikan osalta esimerkiksi ilmanvaihtojärjestelmän lämmöntalteenoton hyötysuhteen on oltava vähintään 45 prosenttia. Myös ilmanvaihdon sähkökulutukselle on asetettu vaatimuksia.
2. Rakennuksen laskennallisen kokonaisenergiankulutuksen on alennuttava pientalojen tapauksessa tasolle 180 kWh/m².
3. Rakennuksen laskennallisen E-luvun on pienennyttävä alkuperäisestä, ennen korjausta lasketusta vähintään 20 prosenttia.

Rakennuksen omistaja voi valita, mitä edellä mainituista menetelmistä käytetään energiatehokuuden parantumisen osoittamiseen. Tärkeää on huomata, että useimmissa tapauksissa korjausrakentamisen energiamääräysten toteuttaminen on myös taloudellisesti kannattavaa ja monet nykyään asennettavat rakenneosat (kuten ikkunat) ja talotekniikan laitteet (kuten ilmanvaihtokoneet) ylittävät jo määräyksissä vaaditun minimitason.

Rakennusluvan alaisissa muutostöissä on aina oltava yhteydessä paikalliseen rakennusvalvontaan ja he osaavat myös neuvota energiamääräysten toteuttamisessa. Ammattitaitoisen suunnitteluajan käyttäminen on tässäkin tapauksessa suositeltavaa. Energiamääräysten noudattamiselle on asetettu tiettyjä poikkeuksia, mikäli niiden huomioiminen olisi teknisesti ja taloudellisesti haastavaa.

Lisätietoa korjausten suunnittelusta:

Pientalon energiaremontit (pdf) (358 KB)

Pientalon_huoltokirja_2024 (xlsx) (719.8 KB)