Rakentamismääräykset

Uuden talon rakentamista koskeva Suomen rakentamismääräyskokoelma sisältää määräyksiä ja ohjeita muun muassa lämmönerityksestä, LVI-ratkaisuista sekä rakennusten energiataloudesta. Osa rakentamismääräyskokoelman osista uudistui vuoden 2010 alussa, jolloin vaatimukset energiatehokkuudelle tiukentuivat oleellisesti.

 

Keskeiset muutokset 1.1.2010 voimaan astuneissa määräyksissä:

  • Vaatimus ilmanvaihdon lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteelle nousi 30%:sta 45 %:iin.
  • Rakennuksen ilmatiiveyden vaatimus (n50-luku) tiukkeni 4,0 1/h:sta 2,0 1/h:een.
  • Suunnittelun joustavuutta lisättiin eli jos jokin osa ulkovaipasta on vertailutasoa heikompi, sitä voidaan komensoida paremmalla LTO:n vuosihyötysuhteella tai jonkin muun vaipan osan paremmalla lämmöneristyksellä (jousto kasvoi 20 %:sta 30 %:iin).

Rakentamismääräykset ohjaavat hyvään rakentamisen laatuun ja energiatehokkuuteen. Määräyksien tarkoitus on karsia pois huonot ja tehottomat ratkaisut sekä asettaa minimivaatimustaso. Suomalaiset pientalorakentajat ovat perinteisesti eristäneet talonsa hieman määräyksiä paremmin.

Rakentamismääräyskokoelman määräykset ovat velvoittavia. Määräysten lisäksi tarjotaan ohjeita. Ne eivät ole velvoittavia, vaan muitakin kuin ohjeiden mukaisia ratkaisuja voidaan käyttää, mikäli ne täyttävät rakentamiselle asetetut vaatimukset.

Joustoa energiatalouden suunnitteluun

Rakentamismääräykset ovat energiatalouden kannalta joustavia ja antavat suunnittelijoille mahdollisuuden toteuttaa rakennus muillakin kuin määräysten esittämillä tavoilla. Niinpä esimerkiksi seinän lämpöhäviöt saavat olla määräysten esittämää vertailuarvoa suuremmat, jos rakennus on muutoin toteutettu niin, että vaatimukset täyttyvät.

Vaaka

Seinärakenteiden suuremmat lämpöhäviöt voidaan kompensoida esimerkiksi paremmilla ikkunoilla tai ilmanvaihtokoneella, joka ottaa määräystasoa paremmin lämpöä talteen talosta poistettavasta ilmasta.

Kun tarkistetaan, että rakennus täyttää lämmöneristykselle ja energiankulutukselle asetetut vaatimukset, rakennukselle tehdään niin sanottu tasauslaskelma. Siinä lasketaan lämpöhäviöt valituilla ratkaisuilla ja sitä verrataan vertailulämpöhäviöihin.

Vertailulämpöhäviöt saadaan tekemällä laskelma määräysten mukaisilla vertailuarvoilla, jotka on annettu:
  • rakennusosien lämmönläpäisykertoimille (U-arvot);
  • yhteenlasketulle ikkunapinta-alalle;
  • ilmanvaihtokoneen LTO:n vuosihyötysuhteelle; ja
  • rakennuksen ilmanpitävyydelle (n50-luku).
Rakennuksen lämpöhäviö ei saa olla suurempi kuin rakennukselle määritetty vertailulämpöhäviö. Oman kunnan rakennusvalvonta valvoo määräysten toteuttamista.

Energiaankäyttöön liittyvät osat

Oheiseen listaan on koottu rakennusmääräyskokoelman ne osat, joilla on vaikutusta energiankäyttöön.

A Yleinen osa
  • A1 Rakentamisen valvonta ja tarkastukset
  • A2 Rakennuksen suunnittelijat ja suunnitelmat
  • A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeesta.
C Eristykset
  • C3 Rakennusten lämmöneristys
  • C4 Lämmöneristys
D LVI ja energiatehokkuus
  • D1 Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot
  • D2 Rakennuksen sisäilmasto ja ilmanvaihto
  • D3 Rakennusten energiatehokkuus
  • D5 Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta

Tulosta tämä sivu
Energiatehokas koti on sijoitus tulevaisuuteen
Poutapilvi web design - P4
Suunnittele ja rakenna energiatehokas koti