Ilmalämpöpumppu tukilämmityslähteenä

Ilmalämpöpumppu (ILP) koostuu ulkoyksiköstä ja yhdestä tai useammasta sisäyksiköstä. Ulkoyksikkö kierrättää ulkoilmaa lävitseen ja jäähdyttää sen, kun laite toimii lämmityskäytössä. Jäähdytyskäytössä ulkoyksikkö puolestaan lämmittää ulkoilmaa. Kompressorin avulla talteen otettu lämpö siirretään sisäyksikköön, joka luovuttaa lämmön huoneilmaan tai haluttaessa esimerkiksi käyttöveteen tai lämmitysverkostoon.

Ilmalämpöpumput antavat noin 50 prosenttia vähemmän tehoa -20 asteen pakkasella, kuin +7 asteen lämpötilassa (jossa standardin mukaisesti laitteen teho- ja lämpökerroin ilmoitetaan). Kovimmilla pakkasilla ilmalämpöpumpun käytön hyötysuhde tippuu sähkölämmityksen tasolle.

Yksi ilmalämpöpumpun sisäyksikkö levittää lämpöä tavallisesti rakennusmuodosta ja koosta riippuen noin 30-100 m2 alueelle. Väliseinät ja monimutkainen talorakenne rajoittavat merkittävästi lämmön siirtymistä muihin huonetiloihin. Näin lämpöpumpun tehokkuuden lisääminen ei välttämättä alenna talon energiankulutusta.

Ilmalämpöpumppu myös suodattaa ilman edellyttäen, että suodatin puhdistetaan säännöllisesti. Sisäyksikkö sijoitetaan yleensä eteis- tai aulatilaan >20cm kattorajan alapuolelle, yli 2,2 metrin korkeudelle lattiasta ja kaksikerroksisissa taloissa portaikkoon. Ulkoyksikkö kiinnitetään talon seinään tai maasta tukien lumirajan yläpuolelle. Asennuskorkeus on >80cm maanpinnasta.

Soveltuu kaikkiin talotyyppeihin

Ilmalämpöpumppu on helppo asentaa kaikkiin talotyyppeihin, uusiin sekä vanhoihin taloihin. Se ei vaadi mitään erikoisratkaisuja rakenteissa. Ilmalämpöpumppu sopii hyvin tukilämmitykseen öljy- tai sähkölämmityksen rinnalle tai esimerkiksi autotallin päälämmitysjärjestelmäksi.

Pelkkä sisä- tai ulkoyksikkö voidaan tarvittaessa vaihtaa. Huolto- ja asennustöissä on ainakin kylmäainekytkentöjen ja -käsittelyn osalta lain mukaan käytettävä kylmäainepätevyyden omaavaa asentajaa.

Asennettuna laadukkaan ilmalämpöpumpun kustannus on noin 1 500-2 500 €. Elvari sähkölämmityksen tehostamisprojektissa on säästötuloksiksi reilun 250 pientalokohteen seurantaryhmässä saatu keskimäärin reilun 3 000 kWh:n vuotuinen säästö. Säästömäärän todettiin vaihtelevan merkittävästi talokohtaisten tekijöiden vuoksi. Myös muun lämmitysjärjestelmän säätö ja talon ominaislämmitystarve (kWh/m2 vuodessa) vaikuttavat säästötulokseen paljon.


Sivua päivitetty viimeksi 10.2.2016